vesanen.info – Elämää etsimen läpi..

Viime viikko (26-30.04) meni jälleen Saarijärvellä aikuisopintojen äärellä ja tämän lähiviikon lopussa oli sokerina pohjalla reissu Salamajärven kansallispuistoon. Hyvissä ajoin ennen reissuun lähtöä varattiin Ahvenlammen vuokrakämppä saunoineen, nyt ei juuri tarvinnut muuta kuin löytää tie Kinnulan kautta Ahvenlammelle. Kämpälle saavuttiin torstaina puolen päivän nurkilla. Päivä oli valjennut melko pilvisenä ja harmaana, mutta silti sateettomana. Kevyen murkinoinnin jälkeen lähdettiin tutustumaan ympäristöön. Ensimmänen etappi oli Aataminkankaan kautta Pyydyskosken kotalaavulle. Matkan varrella tuli tutuksi jos jonkinlaiset jätökset, hirveä, metsäpeuraa, kettua ja metsäkanalintuja, käpytikan pajaa jne..

Laavulla kyhättiin “pienet kynsitulet” paisteltiin makkaraa ja keiteltiin nokipannukahvia.  Syönnin ja juonnin jälkeen matkaa jatkettiin kahdessa porukassa, osa Koirajärven kautta kohti Ahvenlampea ja loput Heikinjärven kautta Koirajärven rantuudelle ja siitä takaisin kämpälle. Edelleen ympäristössä näkyi merkkejä eläimistä ja loppumatkasta osa porukkaa pääsi kuin pääsikin näkemään kolmesta metsäpeurasta muutakin kuin jätöksiä.

Kun päivän kävelyt oli kävelty jatkettiin iltaa Ahvenlammella nuotion äärellä ja saunoen. Saunasta päästyä siinä kymmenen aikoihin oli hyvä kömpiä makuupussiinsa unille. Sade ropisi teltan kattoon ja hyvin luultavasti sarvipöllö huhuili. Vielä herätyskello soimaan 5.30 ja unta palloon.

Aamulla ilma oli täynnä linnunlaulua jo ennen herätyskelloa ja niimpä se herätys peruttiiin. Vähän viiden jälkeen kömmin ylös teltastani ja lähdin lompsimaan kohti viereistä Pervarikonnevaa. Aamusumussa ja koleassa tihkusateessa jonkin asteinen uni jatkui vielä suollekkin. Teeret kukersi ja välistä kuului laulujoutsen. Suolta lähdin haahuilemaan sitä reunustavalle kankaalle ja löysin lintuja pesänrakennuspuuhissaan.  Hömötiaispari teki pesäkoloaan lahoon koivupökkelöön ja pohjantikat nakutteli omaansa keloon. Joitakin hetkiä näitä seurailin, kunnes päätin palata kämpälle aamupalastamaan. Aamupalan jälkeen aamu menikin sitten paikkoja siistiessa ja romppeita pakatessa, viereisellä nevalla ehdittiin piipahtaa vielä koko ryhmänä ilmentäviä sammalia pohtimassa ja sitten lähdettiinkin jo paluumatkalle.